Vaarojen maraton 43km

BUFF Trail Tourin viimeinen osakilpailu käytiin Kolilla Vaarojen maratonin merkeissä. Jo perjantaina saapuessamme paikalle ennusmerkit näyttivät siltä, että tulossa on tosiaankin nimensä veroinen kilpailu. Valio-myrsky nimittäin pyyhkäisi perjantain ja lauantain vastaisena yönä Kolin ylväiden metsien yli. Tämä aiheutti näin ollen myös muutoksia pitemmän matkan sarjalaisille, nimittäin 130km matkan lähtö perjantai-illalla jouduttiin perumaan turvallisuusriskeihin vedoten. Onneksi myrsky kuitenkin säästi paikalla oleilijat vahingoilta aiheuttaen vain pientä lisäjännitystä.

Lauantai-aamu valkeni melko koleana, mutta kisafiilis oli todella odottavainen. Olo oli kuitenkin tyyni ja samalla hyvin itsevarma. Tiesin pystyväni hyvään juoksuun, koska olin saanut harjoitella Nuuksion jälkeen terveenä ja edeltävänä viikonloppuna 7km maastokisa Jyväskylässä avasi hyvin jalkoja, jotka olivat tuntuneet hieman tukkoisilta. Nuuksion onnistunut juoksu oli myös antanut rautaisen itseluottamuksen, joten odotin vahvalla fiiliksellä starttia. Suunnitelmanani oli lähteä pykälän verran kovempaa liikkeelle heti startista kuin Nuuksiossa, jossa alkuvauhti oli rauhallinen. Olin luottavainen siitä, että kovempi alkuvauhti kantaa myös maaliin asti. Alkuverryttelin Ukko-Kolin mahtavien kallioiden päälle jossa hetken aikaa vain olin ja hain läsnäolon voimaa. Näin oli hyvä olla katseen levätessä kauas kaukaisuuteen.

Lähtöpaikalle menimme joukolla noin 10 minuuttia ennen starttia ja täällä viimeistään oli mukava nähdä tuttuja iloisia kasvoja. Kisajärjestäjät laittoivat vielä muutamia kymmeniä sekuntteja ennen lähtölaukausta GPS:n kiinni selkääni, jonka toivoin vielä tuovan hitusen enemmän vauhtia kinttuihin. Alku lähti reippaasti liikkeelle. Reitti oli alussa myös hyvin nopeakulkuista leveää polkua, jossa oli helppo hakea reipasta alkutahtia. Parin ensimmäisen kilometrin jälkeen tuttu kasvo Markus tuli jälleen matkaseurakseni. Päätimme pitää reipasta vauhtia yllä kuitenkin vauhdin tuntuessa sopivan helpolta juosta. Matka taittui ongelmitta ja saavuin 17km vesistön ylitykseen hyvä voimaisena. Tarkoituksena oli pitää hetken tämän jälkeen tulleella huoltopisteellä huolto mahdollisimman lyhyenä. Mukista vesi tyhjäksi ja takaisin baanalle. Tästä alkoikin ennakolta reitin haastavimmat vaiheet reitin kääntyessä ylämäkeen kohti Ryläystä, jossa edessä oli erittäin teknisiä ja jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Markus piti edessäni tasaisen tappavaa tahtia yllä ja varsinkin ylämäissä sain tehdä kunnolla työtä, jotta pysyin vauhdissa mukana. Itselläni teki noin 25km kohdalla tiukkaa ja en vain jaksanut roikkua enää miehen perässä. Tässä kohtaa tulikin henkisesti heikko hetki tajutessani, että en pysty seuraamaan. Olin kuitenkin kesän muista kisoista oppinut, että tärkeintä on tässä kohtaa vain rauhoittaa oma tekeminen ja löytää uudestaan sopiva matkavauhti. Pari geeliä naamaan ja hetken päästä olin taas kuin uudesti syntynyt. Taas tuntui hyvältä juosta ja pystyin kiristämään hetken päästä tahtia. Viimeiselle noin 10 kilometrin hiekkatie osuudelle sain hyvää buustia nähtyäni, että selkiä alkoi tulla vastaan. Sain pidettyä tällä tasaisella osuudella mukavasti vauhtia yllä, vaikka jalka alkoikin jo painamaan aikalailla. Ennen viimeisiä nousuja huomasin että en ollut enää kuin 30 sekuntia Markusta perässä. Kuitenkin ensimmäisessä niin sanotussa valenousussa en enää saanut jalkojani liikkeelle ylämäkeen siihen tahtiin kuin olisin halunnut. Takaa tuli myös yksi tasaisella osuudella ohittamani kilpakumppani ohi, enkä pysynyt tähänkään vauhtiin vastaamaan. Alamäki viimeisen varsinaisen nousun juurelle meni mukavasti rallatellen. Kuitenkin 2km mittainen nousu maaliin laskettelurinteen yläasemalle veti jaloista viimeisetkin mehut pois. En pysynyt pitämään juoksuaskelta enää yllä kuin loivissa kohdissa ja näin ero kasvoi edellä meneviin lopussa vielä hieman suuremmaksi. Maali tuli vastaan 43 tiukan kilometrin jälkeen onnellisissa tunnelmissa. Tavoite alittaa aika 4:10:00 onnistui reilusti aikani ollessa 4:00:50. Tällä irtosi kisan 9. sija. Huikeaa fiilistä lisäsi entisestään se, että juoksukausi oli näin paketoitu onnistuneesti ehkä kesän parhaalla suorituksella.

Vaarojen maraton/Marathon of dangers
Vaarojen maraton/Marathon of dangers

Kisan jälkeen saunottiin ja kerrattiin kokemuksia mahtavalla porukalla. Ilta kului hyvissä tunnelmissa palautusjuomaa siemaillen ja nauttien erittäin hyvästä seurasta. Vaarojen maraton päätti näin huikean juoksukauden, joka on tarjonnut unohtumattomia kokemuksia. Paljon olen itsestäni tähän Buff trail tour projektiin antanut, mutta paljon olen myös saanut. Kolin ylväissä kansallismaisemissa oli siispä enemmän kuin nautinto lyödä naula pohjaan juoksukesälle 2015.

Kaikki Trail Tourin seitsemän kisaa ovat tarjonneet kukin omanlaisen haasteensa ja näistä kaikista olen myös jokaisesta jotain uutta oppinut. Energia ja juoma huollon olen oppinut säätämään itselleni sopivaksi eri olosuhteisiin. Elimistö on oppinut sietämään rasitusta kesän mittaan entistä enemmän ja nämä kokemukset ovat auttaneet etenkin syksyn Nuuksion ja Kolin onnistuneissa suorituksissa. Nyt on tarkoitus lepäillä pari viikkoa ja jättää juoksukengät hyllyyn. Ensi vuodelle on tulossa isoja haasteita. Näistä tulen kertomaan enemmän lähiaikoina, joten pysy kuulolla!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s