Kausi paketissa

 

Alun perin kausi piti päättyä Ranskaan. TDS 119km oli toinen yli 100km ultra itselleni ja parannusta tuli viimekertaiseen. Kisassa vauhti pysyi suht tasaisena alusta loppuun ja sijoitus parani koko ajan aina maaliin asti. Huolellisella kisasuunnittelulla homma (pää) pysyi kasassa, kun tiesi hyvin tarkasti mitä reitti tuo tullessaan. Oli henkisesti helppo vain juosta. Pään lisäksi jalat olivat myös hyvin leikissä mukana. Ne eivät hajonneet missään vaiheessa ja viimeisetkin alamäet pääsin juoksemaan tietysti väsyneillä, mutta muuten ehjillä jaloilla. Kanarialla näin ei ollut, vaan etureidet huusivat hoosiannaa ja oli pakko laittaa kävelyksi. Kehitystä oli siis tapahtunut. Overall sijoitus 51. maaliin päässeiden 1251 juoksijan joukosta ajalla 18:50:39 oli myös sellainen, johon uskoin ennen kisaa pystyväni. Hyvään lopputulokseen olisi siis voinut hyvillä mielin lopettaa kauden.

Kisan jälkeen pidin puolentoista viikon mittaisen juoksutauon. Palattuani treenin pariin, juoksu tuntui edelleen lähes yhtä hyvältä kuin ennen Ranskan kisaa. Päätin ilmoittautua Vaarojen maratonille 43km sarjaan ja tätä varten teinkin treeniä pari viikkoa. Treeneissä fiilis kuitenkin tuntui siltä, että kunto on suhteessa parempi pitkälle 87km matkalle kuin kovaa juostavalle maratonille. Niimpä vaihdoin kisaa edeltävällä viikolla Pihlajamaan Paavon kanssa sarjoja päittäin, ja valmistautuminen Vaarojen ”klassikkoon” pystyi alkamaan.

Ennen kisaa oli selvää, että Miikka-Pekka Rautiainen (MP) oli selvä ennakkosuosikki. Oma tavoite oli lähteä tosissaan haastamaan ja juosta samalla alle 10h. Kisan alku aina 15km asti juostiin hyvin rauhallisesti. Olin kaavaillut, että MP lähtee kovaa ja lähtisin seuraamaan. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan itse kukin tyytyi katselemaan, kuka noin 6-8 hengen kärkiletkaa lähtee oikein vetämään. Pari kilometriä ennen Kiviniemen lauttaa MP laittoikin sitten vauhtia lisää ja minä sekä Virtanen seurattiin. 18km huollossa jäin Virtasesta sekä MP:stä pari sataa metriä, kun täytin molemmat pullot. Vähän ajan kuluttua sain MP:n kiinni ja Kouvakin tuli takaa seuraamme. Virtanen oli ottanut kärjessä jonkin verran eroa. Kuitenkin noin 30km kohdilla oltiin nelikossa yhdessä nipussa ja tällä porukalla juostiinkin aina lähes ensimmäisen kierroksen loppuun asti. Tehtiin siinä myös noin 10 minuutin pummi, kun reittimerkkaus ei ihan pitänyt meitä oikealla reitillä. Ronkaisen Tomi siirtyikin tässä vaiheessa johtoon, kun itse haahuilimme väärällä reitillä. Ronkainen saatiin kuitenkin aika nopeasti kiinni. Ennen puolivälin huoltoa oleva iso nousu mentiin MP:n kanssa kaksistaan ja näin jatkui myös leikki kohti toista ratkaisevaa kierrosta.

Oma fiilis oli ihan hyvä, vaikka jaloissa alkoi painamaan. Itselläni oli taktiikkana pitää tasaista reipasta vauhtia ja yrittää tällä keinoin estää MP:tä tekemästä irtiotto yrityksiä. Uskoin vahvasti, että MP koittaa taas irti ennen Kiviniemen lossia. Ja näin kävikin. Pari kilsaa juostiin taas aika täysillä. Veneessä MP tarjosi karkkia.

Huollossa jäin taas pari sataa metriä. En tiedä huolsiko MP lainkaan, mutta itse en olisi nopeammin kahden pullon täytöstä selvinnyt. Ja ilman kahta täyttä pulloa en halunnut raskaaseen ryläykseen lähteä. Omat kisan heikot hetket osuivat nopeasti huollon jälkeen ja sitä jatkui noin 6-7 kilometriä. Silmissä meinasi sumeta ja tuntui, että energiaa ei ollut kropassa ollenkaan. Onneksi olin ottanut karkkia matkaan ja pussia tyhjentäessä yritin vain malttaa ja odottaa energioiden palautumista. Näin kävikin ja sain taas juoksusta kiinni.  Kuitenkin samalla kun itse uin syvissä vesissä, MP taisi ottaa reilusti yli 20min johdon. Kuulin myös, että Kouva on saavuttanut koko ajan. Onneksi juoksuun löytyi uusi vaihde ja lopun yritin tulla niin kovaa kuin irti pääsi. Sain kuulla, että ero kärkeen kapenee. Loppunousussa tiesin, että 2. sija on se mikä tänään tulee. Maaliin ajassa 10:12:39, 5 minuuttia MP:n jälkeen. Kisasta jäi nälkää niin sijoituksen kuin ajankin puolesta.

Kärkikolmikko. Kuva: Onevision.fi / Juha Saastamoinen

Nyt kauden lopullisesti päätyttyä on tarkoitus ottaa pari viikkoa kevyesti. Tämän jälkeen treeni kohti kesää menee luultavasti samanlaisella jaksotuksella kuin viime vuonna. Tehoharjoittelusta kohti seuraavaan kisaan valmistavia spesifejä harjoitusjaksoja. Tavoite on myös nostaa kokonaisjuoksumäärää, mutta maltilla, koska ensisijainen tavoite on pysyä terveenä. Alkukauden tähtäin on päästä toukokuun MM kisoihin Espanjaan, jossa matkana on 80+km. Miten sitten käykään, on tavoitteena olla joka tapauksessa toukokuussa jälleen parhaassa kunnossa ikinä ja sen eteen tehdään töitä. Lähtökohta kohti uutta harjoituskautta on ainakin parempi kuin viime vuonna, sillä vammoja ei ole ja kunto on hyvä.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s