Vaikeuksien kautta kuntoon?

Hetki on vierähtänyt viimeisimmästä postauksesta. Kanarian reissu tuli ja meni ja  palautuminen juoksusta sujui erittäin hyvin. Norjassa kävin hyvällä porukalla huuhtikuun alussa pöllyttämässä puuteria, jonka jälkeen ajatuksena oli alkaa tehdä tehoharjoittelua kesän buff trail tourille. Kaikki sujuikin hyvin aina huuhtikuun loppuun asti. Sain harjoiteltua viikot 13-15 nousujohteisesti harjoitusviikon sisältäessä 2-3 kovempaa harjoitusta. Päätähtäin oli 5.5. juostussa tourin avausosakilpailussa Bodom traililla, mutta tätä ennen päätin avata kilpailukauden jo 23.4. Vantaa trailin 21km matkalla. Vantaan kisa olikin kokemuksena luottamusta herättävä. Sain pidettyä itseäni ahtaalla koko matkan ja tuntemus oli se, että samaa vauhtia olisi voinut jatkaa pidempääkin. Kuitenkin varsin tiukasta harjoittelujaksosta luultavasti johtuen elimistö ei ollut herkkänä ja vauhtia ei olisi voinut yhtään tästä lisätä. Aika 1:35:44 kuitenkin mielytti mieltä ja 3. sijasta palkinnoksi saadut savusauna lipukkeet tätäkin enemmän. Tästä oli vajaa pari viikkoa Bodomille ja olo luottavainen, että siellä olisin voinut juosta merkittävästi alle viime vuotisen aikani.

Vantaa traililta alkoi kuitenkin tapahtumasarja, joka johti ongelmiin. Jatkoin kisan jälkeisten kahden kevyemmän päivän jälkeen samaan malliin tehoharjoitusten tekemistä kuin ennen kisaa. Vielä paria päivää ennen Bodomia tein kovan (mielestäni kehittävän) harjoituksen ja ajattelin, että en tarvitsisi kevennettyä harjoittelujaksoa Vantaan ja Bodomin välissä. Tässä olin kuitenkin väärässä. Bodom Traililla en saanut itsestäni mitään irti. Viime vuonna lähdin kovaa heti startista liikkeelle. Nyt lähdin edelleen kovaa, mutta silti rauhallisemmin kuin edellisenä vuonna. Tästä huolimatta vauhti tuntui alusta asti aivan karmivalta. Yritin hellittää ja saada viime vuotiseen tapaan hyvän matkavauhdin päälle. Tämä ei kuitenkaan onnistunut missään vaiheessa ja katkeaminen tapahtuikin noin 13km paikkeilla. Hölkkä vaihteella maaliin jääden 4 minuuttia viime vuoden ajasta. Harmitus oli kova, koska tavoitteet olivat paljon kovemmat. Reitti oli myös samanlaisessa kunnossa kuin viime vuonna. Kuitenkin tapahtumana Bodom osoitti jälleen polkujuoksun olevan hurjassa suosiossa! 1000 osallistujan kiintiö meni hetkessä täyteen ilmoittautmisen avauduttua. Tunnelma olikin aivan loistava ja aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta. Mukavahan siinä oli loppuen lopuksi mennä kisan jälkeen jätskille..

Sitten alkoi varsinaiset vaikeudet. Viikot 19-22 sairastelin flunssaa. Kuumetta, kurkkukipua ja vetelä olotila. Aluksi sairastelin noin 4 päivää, otin rauhassa pari päivää ja lähdin, kun kerta kuumetta ei enää ollut, lenkille. Tietystikkään en malttanut ottaa rauhallisesti riittävän pitkään, vaan samatien ensimmäisen kevyen treenipäivän jälkeen täysi hönkä päälle. Vaikka lenkit olivat tuntemuksiltaan karseita ja vallitseva olotila aina lenkin jälkeen oli syvä vitutus, yritin painaa menemään ajatellen, että kyllä se taas tästä. Noh eihän siinä mennytkään kuin muutama päivä niin kuumetta taas pukkasi päälle. Jouduin tämän takia jättämään Karhunkierroksen 53km kisan toukokuun lopulta välistä. Mieli oli maassa ja tuntui, että seinät meinaa kaatua niskaan. Lohtua toi, että sain sairastaa erityisessä seurassa. Myös Karhunkierroksen GPS-seurannan parissa oli oikein rattoissaa viettää aikaa. Harmitti vain kovasti, että ne päässyt tällä kertaa mukaan niihin polkujuoksu karkeloihin.

Tervehdyttyäni päätin, että aloitan hyvin kevyesti juoksemisen. Ensimmäisellä viikolla tein alle tunnin mittaisia erittäin kevyitä hölkkiä todella rauhallisella vauhdilla. Kuulostelin olotilaa ja tuntuikin siltä, että flunssa alkoi olla selätetty. Juoksu alkoi taas pikku hiljaa maistua siltä miltä sen pitääkin. Aloin taas nauttia. Nyt olenkin reilut pari viikkoa saanut treenattua määrällisesti nousujohteisesti. Tuntuu, että kunto kasvaa päivä päivältä. Nyt on kuitenkin kuluva viikko tullut otettua hyvin rauhassa, sillä huomenna on tarkoitus jälleen kisata! Vierumäellä 42km, josta jäikin viimevuodelta hieman hampaan koloon. Suunnitelmissa on myös juosta Pyhän tunturimaraton elokuun puolivälissä. Varsinainen päätähtäin on kuitenkin lokakuussa, jolloin olisi tarkoitus juosta seuraava reilun 80km ultra. Tätä varten yritänkin harjoitella koko kesän nousujohteisesti.

Huomenna on kuitenkin keväällä ja alkukesästä koettujen vaikeuksien jälkeen erittäin mukava lähteä taas numerolappu rinnassa juoksemaan. Olo onkin innostunut ja malttamaton. Onhan tää kesä ja juoksu oikeesti aika kivaa.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s